Porkkanannostoa

Kävimme mennä lauantaina nostamassa enimmät porkkanat - babyt jäivät vieläkin maahan. Samalla otimme pari palsternakkaa ja muutaman maa-artisokan. Maa oli märkää, ja pinnan alta hiukan jäähileistä torstaita vasten olleen pakkasyön jäljiltä. Vettä sateli nytkin niskaan. Öljysimme myös työkalut ja poistimme herne- ja papuaidat, tuskin tänä syksynä enää kovin paljon maata päästään kääntelemään. Mansikoille laitettiin havuja pihalta viikko sitten kaadetusta kuusesta.

Nyt kelpaakin alkaa suunnitella sadonkorjuuateriaa.

Viimeisiä viedään

Kävin tänään iltapäivällä nostamassa itselleni porkkanoita ja palsternakkoja.
Porkkanat olivat enimmäkseen pieniä, mutta muutamia kookkaampiakin oli seassa. Muutaman isomman yläosan oli jokin syönyt. Suurimman osan jätin vielä maahan - pitäähän Paulan ja Janinkin päästä vielä tonkimaan ennen joulua. Tällä kertaa nostamani palsternakat olivat kans aika pieniä - sellaisia peukalon paksuisia. Isompia varmaan jäi maahan.

Yöllä oli ollut kylmää, maassa oli parin sentin routakerros. Saas nähdä saadaanko vielä maata käännettyä ennen kevättä. Salaatit eivät näytä pahastuneen hallasta.


Maa-artisokkien varret taas eivät ole tykänneet.


Lopuksi nappasin mukaani vielä minttua.
Kaikkiaan oli kyllä ihan kaunis ilma, mutta kylmä. Ja kun maa oli kuoren alla märkää, alkoi nostelu pian käydä sormiin. Joessa veden pinta on korkeammalla kuin koskaan muistan - kivet sillan alapuolella olivat kokonaan veden alla.

Ja potut.

Käytiin tänään alkuillasta Marion, Paula, Anttu ja mä perunannostossa.


Perunasato on ... runsas.
Punajuuria tuli melko vähän, mutta sinänsä riittävästi välttämättömiin tarpeisiin. Niiden koko vaihteli nyrkkiä suuremmista sormenpään kokoisiin.
Lisäksi napattiin muutamia porkkanoita, Paulalle palsternakkaa (joiden lehdet lupasivat isompia juuria kuin mitä olikaan), ja itselleni syksyn viimeiset salaatit.

Koteja päin lähdettiin auringon jo laskettua.

Syksy saa

Kävin tänään Arin ja Marionin kanssa syystöissä.


Marion keräsi härkäpapuja, ja Ari korjasi daikonit talteen. Muutama jopa oli ihan "dai".


Perunoitakin nostettiin neljä varrellista - nicola näyttää olevan hyvin satoisaa.
Marion nappasi myös yhden maa-artisokan mukulat käyttöön, ja "harvennettiinhan" me kans porkkanoita. Muutama oli ihan hyvän kokoinen, mutta enimmäkseen otettiin baby-porkkanoita pois tieltä. Kokeeksi nostin myös yhden palsternakan, ja kohta se pääsee pataan.

Ainakin osa punajuurista on ISOja, kohta pitäisi varmaan tehdä varsinainen sadonkorjuuretkue plantaasille.

Lopuksi käänneltiin vähän maata.

Sipulit veks

Käytiinpä tänään töiden jälkeen Anttu, Jani ja minä plantaasilla.

Joku pentele oli käynyt kiskomassa porkkanoita maasta, ja taittanut yhden maa-artisokan. No, kerättiin porkkanat talteen, ja jätettiin loput vielä kasvamaan.

Satoa kertyi:
-kaksi paperikassillista sipuleita
-muovipussillinen vihreitä papuja
-pari kourallista herneitä (Anttu hoitaa)
-pieni pussillinen rosamundaa (kokeeksi)
-pussillinen pinaattia (sitä saa vielä)
-salaattia (sitäkin saa)
-pieni vihreä kesäkurpitsa (pitkäkyntiset ovat niitäkin vieneet)

Punajuuria näyttäisi tulevan ihan kivasti kuitenkin, samoin palsternakkoja, ja daikoniakin taidetaan saada jonniiverran.

Valkosipulisato jää heikoksi, joten voisi ehkä syksymmällä maata käännellessä tehdä pikkupenkin monivuotiselle alueelle, ja laittaa siihen jo syksyllä kasvamaan kevääksi valkosipuleita.

Piipahdus

Käväisin plantaasilla katsomassa mitä sinne kuuluu.
Jani on käynyt napsimassa potuista varret pois, pinaattia tulee, ja salaatit (ne jäljellä olevat) alkavat olla kohta jo ylikasvaneita. Itse otin mukaani salaattia ja pari kourallista herneenpalkoja. Papujakin saisi jo, ja sipulit on nostettava pian.

Syksyä odotellessa plantaasilla

Kävinpä plantaasilla viimeistä kertaa ennen lomamatkaa (seuraavan kerran reilun viikon päästä). Napsin muutamia vattuja suoraan pesaikosta, ja sitten keskityin perunanvarsiin. Rutto on pahasti iskenyt, ja joitain varsia jouduin leikkaamaan kokonaan poikki, muutoin vain riivin saastuneita lehtiä ja oksia. Ensi viikolla on jonkun muun käytävä tarkistamassa tilannetta.



Sipulit alkavat laota jo, joten viimeistään palattuani päästään niiden korjuuseen.
Joku amaootta oli käynyt kiskomassa porkkanoita maasta (ei jänis - elleivät jänikset käytä n. koon 40 jalkineita).

Kitkeskelin kans vähän palsternakkapenkkiä, samoin perunamaasta nyhdin isompia rikkaruohoja.

Osa (pienistä) kesäkurpitsoista oli kärjestään mädänneitä, mutta sain kolme korjuukokoista mukaani, samoin salaattia keräsin pussillisen.
Herneitä ei ihan vielä ollut, mutta ensi viikolla varmaan.

Marion oli vielä tulossa käymään kitkemään lisää, ja tietty korjaamaan satoa.

Pikavisiitti daikoneille

Käytiin tänään Arin kanssa ukkoskuurojen välissä plantaasilla.
Ari harvensi daikon-penkin, ja mä keräsin salaattia mukaani.

Ja toki vähän vattuja.
Jyrisi koko ajan, mutta paikalla ollessa ei satanut. Keskustaan päästyä Esteri oli taas inkontinentti.

Puoli päivää palstalla, osa II

Minä taasen kävin iltapäivällä paikalla, ja harvensin muut (kaksi) porkkanapenkkiä. Nappailin taas muutamia muitakin rikkaruohoja, sekä nappasin mukaan salaattia ja yhden koesipulin (salaattiin).
Rapsin kans perunoista pois keltaiset (ja ruskeat lehdet), sekä nappasin yhden nicolan varren ylös maasta - pottuja on, mutta saavat kasvaa vielä, ja etenkin kasvattaa kuorta.

Puoli päivää palstalla

Kävimme koko perheellä plantaasilla. Käynnin varsinainen tarkoitus oli istuttaa Karhuherran äidiltä saatu viinimarjapensas, mutta siinä sivussa tuli kitkettyä salaattipenkki, daikonit, herneet ja pavut ja revittyä yli-ikäiset pinaatit maasta. Lisäksi leikkasin kriikunapuun ympäriltä pitkän heinän ja kitkin ynnä harvensin porkkanoita - kylvönauhasta huolimatta sitä joutui jonkin verran tekemään. Karhuherra kantoi vettä kurpitsoille, kevätsipuleille, punajuurille ja palsternakoille.

Daikon-sato on tänä vuonna jo nyt parempi kuin koskaan ennen. Juuret voisi harventaa poistamalla joka toisen, Ari saisi käydä tekemässä sen itse ja viedä harvennustuloksen mukanaan. Punajuurisadosta sen sijaan tulee kaikkien aikojen surkein. Palsternakat ovat sentään alkaneet kasvaa sen jälkeen kun kitkin penkin.

Jos vain joku kehtaa käydä kastelemassa kurpitsoita, kesäkurpitsaa saa kohta niin paljon kuin sielu sietää, ja salaattiakin joutaa syödä ihan säästelemättä ennen kuin se ehtii yli-ikäiseksi. Kypsiä vadelmiakin olisi sen kun vain jaksaisi ja ehtisi poimia. Poika taisi pistellä kaikki sunnuntain jälkeen kypsymään ehtineet mansikat.

Huomenna nenä näyttää kuitenkin taas maailmalle, joten elokuun ajan palstan hoito ja siitä raportointi jää muiden huoleksi.

Loma (?) alkoi.

Loman alun kunniaksi nukuin pitkään, ja läksin sitten plantaasilla käymään.
Parissa tunnissa ehdin kitkeä sipulipenkkejä, sekä tarkistaa että isommat kesäkurpitsat ja kypsät vatut on korjattu. Salaattia sentään sain mukaan.
Perunoissa penteleissä alkaa olla keltaisia lehtiä - huomenna täytyy riipiä niitä.
Samoin aattelin harventaa porkkanat ja kitkeä samalla niiden penkit.
Herneissä on jo litteitä palkoja, ja kokeeksi voisi nostaa kans yhden sipulin. Valkosipulisadosta tulee säälittävä.

Pikavisiittejä

Eilen aamulla Marion kävi vatustamassa ja kitkemässä sipulipenkkiä. Itse kävin myöhemmin päivällä, ja nappasin muutamia isompia rikkiksiä sieltä-sun-täältä.
Lähtiessäni unohdin ottaa mukaan pari isointa kesäkurpitsaa, pyh. Salaatit ovat tosiaan korjuukuntoisia jo.

Ja vatut.

Kävin tänään töiden jälkeen (tai välissä) katsastamassa plantaasia.
Ensin keräsin ison rasiallisen vattuja (yhden keltaisenkin) ja pari mansikkaa. Jos olisi ollut enemmän rasioita mukana niin lisääkin olis saanut kerättyä.


Sitten riehuin hetken kitkeskellen; lähinnä lipstikan kohdalla olevaa sipulipenkkiä.


Lopuksi nappasin mukaan pari tupsua salaattia, nekin kun alkavat olla valmiita.
Uudet pinaatitkin alkavat nousta maasta, ja herneet ja härkäpavut kukkivat.
Kitkettävää riittää enemmän kuin tarpeeksi.

...mutta maanviljelys on onnenkauppaa

Vietimme eilisen aamupäivän ja alkuiltapäivän plantaasilla. Karhuherra keräsi puoli litraa vadelmia sillä välin kun kitkin palsternakat esiin rikkaruohojen keskeltä. Jospa ne nyt jaksaisivat kasvaakin vähäsen. Sen jälkeen kävimme yhdessä sipuli- ja perunapenkkien kimppuun, ja saimmekin aikaan näkyvän muutoksen. Toki kitkemistä vielä jäikin. Poistin harson punajuurilta, koska ne alkoivat näyttää kalvakoilta.

Satopuolella näyttää siltä että punajuuri-, palsternakka- ja valkosipulisadosta tulee heikko. Herneet eivät myöskään tunnu tänäkään vuonna oikein onnistuvan. Pavut vaikuttavat lupaavilta, perunat ja sipulit näyttävät hyviltä, porkkanat kohtalaisilta ja maa-artisokka menestyvät (melkein) aina. Kesäkurpitsoissa on paljon alkuja, sekä vihreitä että keltaisia, joten loppuviikosta saanee jo korjata ensimmäiset! Vattuja on kypsymässä PALJON lisää. Puutarhamansikoissakin on ensimmäistä kertaa useampia raakileita, ja taisipa Poika pari punaiseksi ehtinyttä syödäkin.

Vatuttaa

Kävin tänään töiden jälkeen plantaasilla.
Ensin keräsin vattuja kolme rasiallista - sitten rasiat loppuivat kesken.



Sitten erehdyin katsomaan punajuuripenkin harson alle: härramundejeera - onko siellä ollenkaan punajuuria!? Piti sitten kitkeä sekin penkki, ja kaksi korillista rikkoja tuli. Punajuuret ovat kovin surullisen näköisiä, mutta kai sieltä jotain tulee.
Muuallakin kyllä kitkettävää riittää, mutta pitihän Ketulle ja Karhullekin jättää jotain tekemistä >:-)

Perunat kukkivat kauniisti, ja ekan kesäkurpitsan saanee ensi viikolla.

Daikoneiden harson alle en uskaltanut katsoa, mutta eiköhän ne lehdet ole enemmän sitä ihteään, kuin rikkaruohoja.

Penkkien väleistä ja sipulipenkeistä voisi ainakin kitkeskellä kunnolla.
Ja porkkanapenkki pitäisi harventaa. Salaattikin alkaa muuten olla harson alla korjuukuntoista. Uusista pinaateista ei vielä näy jälkeäkään - vanhat taas kukkivat iloisesti, vaikka korjattavaakin vielä olisi vähän.

Pinaattia tulee

Kävin eilen plantaasilla istuttamassa uutta pinaattia. Kitkeskelin samalla vähän, ja annoin Katjalle ja Valmalle luvan käydä popsimassa vattuja.

Ai, täälläkö on porkkanoitakin?

Mentiin Marionin kanssa töiden jälkeen yhdelle, kitkemiselle. Vähän hidasteltiin lähdön kanssa, kun näytti kovin sateiselta. No, plantaasilla ei kuitenkaan ollut satanut, vaikka tutkasta katsoen siltä näyttikin.

Sillä aikaa kun Marion kitki Ketun porkkanapenkkejä, raivasin minä pöheikköä vatukon ympäriltä.

Porkkanapenkeistä paljastui lopulta porkkanantaimia, sipuleille niissä penkeissä on käynyt vähän ohkaasesti - niitä on vain muutama hengissä, ja hyvin kitukasvuisina.
("Minun" penkeissä taas porkkanat alkavat jo kohta kaivata harventamista, ja sipulitkin voivat paremmin :-)
Perunat - sekä punaiset että valkoiset - kukkivat jo. Kohta voi siis toivoa saavansa uusia pottuja.

Vatukon raivaamiseen meni aikaa yhtä paljon kuin kahden porkkanapenkin kitkemiseen, mutta jätettä tuli paljon enemmän. Komposti kasvoi korkeutta n. puoli metriä.

Karviaismarjoja alkaa olla, joskaan ne eivät vielä ole kypsiä. Marjapensaiden luona on tulossa kans muutama keltainen vadelma, ja kaksi kypsää punaistakin löydetiin jo - saatiin siis maistiaiset.

Lopuksi kitkettiin vähän yhtä sipulipenkeistä, ja havaittiin kevätsipuleiden alkavan nousta. Niitä on kyllä tässä vaiheessa hemmetin hankala erottaa heinistä.

Koska alkoi tulla jo vilu, siirryimme keräämään pinaattia ennen kotimatkaa. Nyt suurimmat lehdet olivat käteni kokoisia, molemmat saimme ison pussillisen. Pienempiä lehtiä jäi vielä seuraavaan keruukertaan, vaikka osa pinaateista kukkiikin jo. Kohta täytynee laittaa lisää kasvamaan.

Kitkettää

Kävin töiden jälkeen kitkemässä salaattipenkin, ja muutenkin muualta satunnaisia isompia rikkoja.

Pinaatit ovat tosiaan räjähtäneet - lehdet ovat Ketun tassun kokoisia. Keräsin ison pussillisen, mutta jätin Marionillekin niitä.

Potuissa on kukkanuppuja ja vatuissa raakileita.

Pikavisiitti

Pitkästä aikaa plantaasilla. Rikkaruohot rehottivat, samoin pinaatti, joka ei ole koskaan ennen voinut palstallamme niin hyvin kuin nyt. Pinaattia keräsimmekin Päivättären kanssa mukaan isot pussilliset. Perunat ovat jo komeita, ja pavut näyttävät myös kasvavan mukavasti. Vatuissa on valtavasti raakileita ja mansikoissakin enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Valkosipulit sen sijaan ilmeisesti kärsivät kylvöajankohtaa seuranneesta kuivuudesta, koska ne ovat lähteneet kovin huonosti kasvamaan, vaikka olivat komealla alulla istutettaessa. Palsternakka ja porkkanat ovat vielä kovin pieniä. Ja puput, nuo pitkäkoipiset perkuleet, ovat popsineet lähes kaikista punajuurista naatit! Harsotimme nyt punajuuret uudestaan jotta jänöjussit lakkaisivat käyttämästä punajuuripenkkiä salaattipöytänään. Mitä salaattiin tulee, se on hyvässä kasvussa harsonsa alla, mutta penkki pitäisi kitkeä. Nyt oli kuitenkin päivän sateiden jäljiltä turhan märkää kunnon kitkemissessioon. Karhuherra kuitenkin kitki raudalla perunapenkkien välejä ja itse nypin käsin muutamia isoimpia rikkaruohoja.

Viikatemies kävi

Reilun viikon tauon jälkeen kävin taas plantaasilla.

Aurinko paistoi heikosti paksun yläpilven läpi, mutta onneksi ei satanut vielä maatöissä ollessani. Näköjään olin kans jättänyt viimeksi työkalulaatikon lukon auki, vaikka olin kyllä ihan varma että lukitsin sen lähtiessäni. Hmph. Vanhuus ei tule yksin jne.

Heinikko rehoitti, juoten niitin sen - kuusi korillista kompostiin. Enkä edes kaikkea jaksanut sinne kantaa. Vatukko kaipaa edelleen raivaamista, mutta sen jätän muille :-)

Sitten kitkeskelin hiukan, ja otin harson pois kesäkurpitsoilta - niissä on jo alkuja!

Härkäpavutkin ovat nousseet (tai ainakin osa niistä). Daikonit ja salaatit jätin edelleen harsoitetuiksi. Punajuuret tunnistaa jo punajuuriksi (lehtien väristä), perunat ja suurin osa sipuleista on hyvässä vauhdissa, ja pinaattiakin saa piakkoin.
Vatuissa on raakileita, ehkä viikon päästä niistä saattais saada jo satoa?

Seuraavalla kerralla voi taas jatkaa kitkemistä, ja ehkä miettiä kans irtoporkkanoiden harventamista - jos taas kestää ennen kuin Esteri antaa myöten käydä hommissa.

Ja taas plantaasilla oli käynyt jokin tuholainen:

Nyt ei ollut kuivaa!

Maa oli viime päivien sateiden jäljiltä mukavan kosteaa - ja hyvin pehmeää.
Härkäpavut eivät vielä ole nousseet, mutta kaikki muu alkaa olla tekeillä.
Kesäkurpitsatkin alkavat tehdä kukkia, mutta ovat sen verran pineiä vielä, että jätin ne harson alle.














Sen sijaan riisuin porkkkanat ja pinaatit. Niinjuu, daikonitkin jätin vielä harson alle. Vatut kukkivat iloisesti.

"Mun" porkkanoista näkee jo sen, että harventamista tarvitaan, nauhaporkkanat ovat taas vasta parin millin korkuisia (jos sitäkään).

Kitkeskelin reilun korillisen rikkaruohoja, ja sitä sopiikin jatkaa seuraavallakin kerralla. Silloin pitää myös niittää, ja katkoa lupiineita (ja muutoinkin raivata ryteikköä).
















Sorsaperhekin oli joella.

Ihan kuin olisi satanut

Kävin töiden jälkeen istuttamassa plantaasin alareunoille härkäpapuja, samalla kantelin vähän vettä, ja laitoin harsot takaisin paikoilleen. Kaikki harsot (daikonia ja ekoja porkkanapenkkejä lukuunottamatta) oli tuuli kiskonut irti. Meidän harsomme eivät sentään olleen lentäneet jokeen, niin kuin joillekin muille palstoille oli käynyt.

Daikonit ovat itäneet. Samoin kuin rikkaruohot.

Maa ei ollut ihan niin rutikuivaa kuin perjantaina, joten ehkä siellä on vähän satanutkin. Ei tarpeeksi kylläkään. Tuuli oli edelleen alkuillasta kova, mutta vettä kantaessa pysyi lämpimänä. Muuten olisi T-paidassa tullut kyllä vilu.

Sadetta kaivatessa

Kävimme eväsretkeltä palatessa illansuussa kastelemassa kaikki kylvökset. Pinaatti ja daikon kasvavat, harvensin daikonin. Pari punajuurtakin luulin tunnistaneeni, mutta porkkanoista ei näy vielä jälkeäkään.

Yöllä ehti Esterikin pikavierailulle ainakin tänne itäisempään Helsinkiin, liekö käynyt Malminkartanossa?

Janon maa

Nonnih, nyt on taas kanneltu.

Kävin töiden jälkeen kantamassa useamman sata litraa kaikelle istutetulle. Läksin pois, kun alkoi näyttää siltä, että Esteri saattaisi tulla kylään.














Myös rosamundat alkavat työntää lehteä ylös maasta, ja jos oikein näin, niin daikonitkin ovat jo itäneet.

Kuvassa näkyvät kolme raparperiamme, sekä oikealla alhaalla ämpärillinen nokkosvettä.

Maa on janoinen

Sää on pysytellyt kauniina ja lämpimänä, joten kävimme illalla kastelemassa kylvökset. Kannettuja kannullisia ei tullut laskettua, toivottavasti kannettu vesi kuitenkin pysyy palstalla paremmin kuin kaivossa. Torstaina tai perjantaina seuraavan kerran, jos ei sada.

Ainakin toistaiseksi kesäkurpitsan taimet olivat hengissä. Maa-artisokat ja perunat ovat jo nousseet maasta, samoin useimmat sipulit ovat alkaneet työntää vartta. Toissa viikonloppuna kylvetyistä porkkanoista sun muista ei sen sijaan näy vielä jälkeäkään.

Kun tuli toisaalla kehuttua lipstikan kokoa, pitihän siitä ottaa kuva:

Homma hanskassa

Ketturouva haki minut tänään plantaasille, jossa sitten istutimme
lisää porkkanaa (Berlicum), sipuleita (itäneitä viimevuotisia), valkosipuleita, kesäkurpitsaa, herneitä, papuja, daikonia ja salaattia. Pakottamanani Ketturouva kylvi myös lisää viherminttua ryytimaahan.



Raparperiakin sai, ja sitten kannoimme vettä - maa on aivan rutikuivaa. Lopuksi harsottelua aremmille rehuille. Ja nyt muistin laittaa nokkosvettäkin hautumaan :-)

Vielä on kohtalaisen kokoinen pläntti käyttämättä, pitää keksiä siihen jotain.

Maamies kyntää, kylvää vakoon siementään...

Aamupäivällä Marion meni plantaasille, ja juotti kasveja urakalla.

Itse ehdin paikalle vasta kahdelta (eilen illalla oli menoa...).
Niitin viidakon, kylvin rivin Nantes-porkkanaa, ja tein yhden pienen uuden penkin, johon kylvin kaksi riviä Maestroa - porkkanaa sekin. Valkosipulit unohdin kotio, joten ne täytyy käydä lisäämässä porkkanapenkkiin huomenna. Ja toivottavasti silloin on myös harsoa laatikossa...















Lisäksi istutin kokeeksi yhden kurpitsantaimen, ja ryytimaahan uuden paprikan, sekä korjasin pussillisen nokkosia.
Ja kannoin vettä. Maa on ns. hivenen kuivaa. Perunat, sipulit ja maa-artisokat puskevat esiin mullasta.
Hiki tuli.

Plantaasilla oli käynyt myös jokin tuholainen, jonka jättämistä jäljistä otin kuvan todisteeksi:

Alkukevään 2008 plantaasikuulumisia

Aiemmin keväällä 2008 tapahtunutta:
20.4. Kävin toteamassa että plantaasi on paikoillaan. Raparperit tunkivat jo ylös maasta.

26.4. Marion (oikealla) ja minä kävimme kääntämässä maata ja riipimässä isompia rikkaruohoja pois. Niitä muuten riitti, kun syksyllä ei tehty kunnolla töitä. Otettiin kans alareunan herneaita pois maasta.

27.4. Kävin itsekseni jatkamassa kääntelyä ja siivoilua.

3.5. Istutin uuden duunikaverilta (kiitos Kari) saamani raparperin plantaasille - ja kääntelin hetken.

10.5. Taas Marionin kanssa revittiin maasta pois loput rikkaruohot, ja levitettiin 12 säkkiä HP:aa. Sen jälkeen setä kävi jyrsimässä maan, ja me taas laitettiin maahan 10 m maa-artisokkaa, 4 riviä nicolaa, ja 1 rivi rosamundaa (jotka olin ostanut Stockalta, kun siemenkaupassa ei enää ollut). Marionin lähdettyä jatkoin tekemällä sipulipenkkejä ja istuttamalla 2+2 riviä keltasipulia ylämaahan. Sitten loppui puhti.

11.5. Otin itseäni niskasta kiinni, ja kävin tekemässä lisää penkkejä, ja laitoin maahan 2½ riviä punasipulia, ja yhteensä 2 riviä keltasipulia. Kokeeksi laitoin yhden plantaasinaapurilta saadun paprikan maahan, mutta se ehti paleltua ennen kuin Ketturouva ehti sitä harsoittaa.

Toukotöitä

Tämä alkukevät on allekirjoittaneelle ollut palstan suhteen hiljaiseloa, ja kun kesälläkin olen paljon poissa kotimaan kamaralta, alkoi tuntua luontevalta siirtää plantaasipäiväkirja blogimuotoon, jolloin muutkin asianosaiset voivat kirjoittaa raportteja ja laittaa kuvia.

Kävimme tänään Karhuherran ja Pojan kanssa kylvämässä porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta ja pinaattia (ei, näitä ei valittu tänään kylvettäviksi alkukirjaimen perusteella, vaikka siltä voi kuulostaakin). Lisäksi istutimme valkosipulia ja kylvimme vihersipulia (eli tavallisen keltasipulin siemeniä).

Vähän satoakin korjasin: nuoret nokkoset ovat parhaimmillaan, ja raparperi puskee vankkaa vartta. Huomisen lounaspöydässä nähdään siis nokkoskeittoa ja raparperipaistosta.


Tämä kuva on aikaisemmalta käynniltä, jolloin muokattiin maata. Eväät pienenkin miehen tiellä pitää.